Kuopio Health -innovaatioekosysteemi haluaa luoda terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusaloilla globaalisti uusia innovaatioita ja tavoittelee tutkimus-, kehittämis- ja koulutushankkeisiin vahvempaa yhteistekemistä. Avoimessa innovaatioekosysteemissä on mukana oppilaitoksia, yrityksiä ja julkisia yhteisöjä.
M
onissa Suomen kilpailijamaissa innovaatiotoiminnan selkeä pääpaino on kokonaan uusissa tuotannonaloissa ja globaalisti uusissa innovaatioissa. Suomen haasteena onkin lisätä tutkimuksen avulla vientivetoista kasvua ja kansainvälistää innovaatiojärjestelmäänsä.Suomalaisessa ”hankehimmelissä” hankkeet eivät keskustele keskenään, hyödynnä toistensa tuloksia, kokonaiskuva on sekava ja yhteinen iso suunta puuttuu. Tähän halutaan nyt Itä-Suomessa muutosta. Tavoitteena on yhdistää toimijoiden moninainen osaaminen entistä tuloksekkaammaksi kehittämistoiminnaksi.
Osuuskunta kokoaa kumppanuusverkoston
Tämän vuoden alussa osuuskunnaksi organisoituva Kuopio Health -innovaatioekosysteemi stimuloi oppilaitosten, sairaalan, yritysten ja yhteisöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä lisää yhteisiä kehittämishankkeita, kansainvälistä yhteistyötä ja rahoitusta.
Alueen avaintoimijat sekä valtakunnalliset veturiyritykset kootaan yhteistyöhön ja mukaan kytketään yksityisiä ja julkisia rahoitusmalleja.
”Vahvuutena nähdään huippututkimuksen, soveltavan toiminnan ja yritystoiminnan yhteistyö”, kertoo Kuopio Healthin käynnistysvaiheen vetäjä, dekaani Jukka Jurvelin Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta.
Osuuskunnan yhteistyöalustoja ovat hanke-, koulutus-, testaus- ja osaamisfoorumit. Kevyttä organisaatiota pyörittää jatkossa pari henkilöä.
”Uusi osuuskunta on kumppanuuksien verkosto, joka ideoi yhdessä entistä vaikuttavampia hankkeita. Toiminnassa ovat mukana muun muassa Itä-Suomen yliopisto, Savonia-amk, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion kaupunki, Kuopion alueen kauppakamari, Savon Yrittäjät ja lukuisat yritykset.”
Asia on herättänyt kiinnostusta myös EU:ssa, jossa halutaan lisätietoja ja konkreettisia esimerkkejä tutkimuksen ja yritystoiminnan uudenlaisista yhteistyömalleista.
Osallistujat jakavat infraansa ekosysteemitoimijoiden käyttöön. Osuuskunnan pääpaikaksi muodostuu Kuopion Savilahden tutkimus-, koulutus- ja yrityskeskittymä. Kauppakamarin visiossa Savilahden yhteistoiminta tuottaa terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusaloille 100 uutta yritystä, 10 000 uutta työpaikkaa ja viisi uutta yritystä pörssiin tai pre-listoille vuoteen 2030 mennessä.
”Kuopion kaupunki rakentaa Savilahteen hienot puitteet yhteistoiminnalle, ja osuuskunta yhdistää toimijoita kattaen koko Itä-Suomen. Luomme niin kiinnostavan toimintaympäristön, ettei täältä kannata olla poissa”, Jurvelin korostaa.
”Itäsuomalainen Kuopio Health -innovaatioekosysteemi perustuu Kuopion Savilahden tutkimus-, koulutus- ja yrityskeskittymään”, dekaani Jukka Jurvelin (vas.) ja toimitusjohtaja Tuukka Eloranta kertovat.
Rahoittajat suosivat isoja kokonaisuuksia
Kuopiolainen Medikro Oy on yksi osuuskunnan yrityksistä. Se kehittää, valmistaa ja markkinoi astman ja keuhkoahtaumataudin diagnosoinnissa ja seurannassa käytettäviä spirometrejä.
Yritys työllistää 35 työntekijää, ja sillä on toimipisteet myös Saksassa ja Kiinassa. Medikron spirometrejä on käytössä kaikilla mantereilla, ja yrityksen tuotteilla tehdään vuosittain yli kolme miljoonaa spirometriatutkimusta. Tällä hetkellä yli 97 prosenttia uusista spirometreistä toimitetaan vientiin.
Medikro Oy:n tavoitteena on saada muutosta yhteistyön tavoitteellisuuteen ja pelisääntöihin. ”Eri toimijat ovat tehneet yhteistyötä aiemminkin, mutta nyt tavoitteena on selkeästi koota tekemistä ja resursseja samaan suuntaan. Yrityksemme haluaa itse olla aktiivisesti mukana suunnitte-lemassa ja toteuttamassa yhteistä kehitystoimintaa. Kasvutavoitteiden tulee olla nykyistä rohkeampia ja niitä toteuttavien kehityskokonaisuuksien laajempia”, toimitusjohtaja Tuukka Eloranta esittelee.
”Kun on useita konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia saman aihealueen ympärillä, myös rahoittajia löytyy aiempaa paremmin. Tutkimus- ja kehityshankkeiden tavoitteiden vain on oltava riittävän vaikuttavia, mihin uudella toimintamallilla onkin hyvät mahdollisuudet.”
Mainos