Digiaikakausi jakaa näkövammaisia kahteen kastiin sen mukaan, miten he hallitsevat nykyteknologiaa ja miten he ovat palveluiden saavutettavissa.
Näkövammaisten liiton hallituksen jäsenet ovat kaikki näkövammaisina kokemusasiantuntijoita ja myös viidesosa työntekijöistä omaa jonkinasteisen näkövamman. Heillä on kaikupohjaa puhua julkisuudessa oman aktiivisuuden tärkeydestä. ”Varsinkin nuorten näkövammaisten joukossa on todellisia digivelhoja, joita kutsumme supersokeiksi. He pärjäävät hyvin vammastaan riippumatta hyödyntäen nykyteknologian apuja kuten ääninavigointia. Näkövammaisethan eivät ole sairaita”, pohjustaa liiton pitkäaikainen tutkimuspäällikkö Matti Ojamo.
Sitten on se toinen puoli. ”Tutkimukset osoittavat, että kuilu digiyhteiskunnassa pärjäävien ja siitä entisestään syrjäytyvien näkövammaisten välillä syvenee jatkuvasti lisää”, näkövammarekisteriä hoitava Ojamo toteaa huolestuneena. Hän puhuu yhteiskunnan velvollisuudesta huolehtia saavutettavuudesta kertoen esimerkin: ”Syrjäkylillä asuva sokea, ikääntyvä leskirouva kärsii yksinäisyydestä ja arjesta selviytymisestä. Valitettavasti hänen kaltaistensa kohdalla kotitapaturmien määrä ja jopa itsemurhaluvut ovat hälyttävän korkeita.”
"NÄKÖKYVYN ALENEMA VAIKEUTTAA ELÄMÄÄ JA LISÄÄ YHTEISKUNNAN KUSTANNUKSIA JO PALJON ENNEN KUIN ITSE NÄKÖ- VAMMAISUUDEN KRITEERI TÄYTTYY."
Näköongelmat nähtävä riittävän ajoissaOjamo muistuttaa, että terveystutkimuksen tulosten valossa näkökyvyn alenema vaikeuttaa elämää jo paljon ennen kuin itse näkövammaisuuden kriteeri täyttyy. ”Inhimillisen haitan lisäksi tämä lisää yhteiskunnan kustannuksia kasvavina terveydenhuollon menoina, menetettyinä työpanoksina ja ennenaikaisena eläköitymisenä.”
Näköongelmiin pitää Ojamon mukaan puuttua riittävän ajoissa, sekä yhteiskunnallisella että yksilöllisellä tasolla. ”Mitä varhaisemmassa vaiheessa näköongelmat ja silmäsairaudet diagnosoidaan, sitä tehokkaammin niitä voidaan hoitaa.”
Pidentynyt elinajanodote tuo uusia näköongelmia. ”Silmän ikärappeuma ja glaukooma lisääntyvät jo suurilla ikäluokilla”, Ojamo kertoo ja lisää: ”Täytettyään 40 vuotta jokaisen tulisi aloittaa säännölliset näöntarkastuskäynnit silmänpohjamittauksineen riippumatta siitä, onko laseja vai ei. Paras näkösairauksien ennaltaehkäisy on terveet elämäntavat”, Ojamo opastaa.
Yllä olevassa kuvassa: Näkövammaisten liiton tutkimuspäällikkö Matti Ojamo korostaa silmäsairauksien varhaisen diagnoosin tärkeyttä ihmisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi.
Mainos